Oletko sinäkin tietämättäsi vihreä?
Moni suunnittelija ottaa osaa vihreään siirtymään täysin huomaamattaan. Suuri osa vihreän kehitystyön vinkeistä kuulostaa palvelumuotoilijan korvaan itsestäänselvyyksiltä. Tämä johtuu siitä, että monet hyvän designin periaatteet edistävät palvelun tehokasta käyttöä, ja sitä mukaa myös vihreyttä. Vihreän digitaalisen kehityksen myötä saadaan aikaiseksi palveluita, jotka ovat nopeampia, mukautuvampia ja luotettavampia. Ne vaativat vähemmän datansiirtoa ja energiaa sekä auttavat käyttäjiään toteuttamaan tarvitsemansa toiminnot tehokkaammin. Käytettävyyden edistämisen lisäksi vihreät toimintatavat edistävät digitaalisten palveluiden saavutettavuutta sekä asianmukaista tietoturvaa.
Vihreää palvelua suunnitellessa projektia on lähestyttävä holistisesti, eli tarkasteltava kokonaisvaltaisesti yksittäisten palasien tuijottamisen sijaan. Tärkeintä tietenkin on arvioida, onko kehitteillä oleva palvelu ylipäätään tarpeellinen. Mahdollistavatko palvelun eri elementit käyttäjän tavoitteiden täyttämisen mahdollisimman tehokkaasti ja vaivatta?
Toisaalta, kun arvioidaan tuotteen palvelupolkua ja sen ongelmakohtia, eri elementtien tai vaiheiden karsiminen ei ole aina paras ratkaisu. Joskus käyttäjä tarvitsee lisää hengähdystaukoja palvelupolkuun, mutta joskus on parempi priorisoida merkityksellisten valintojen tekeminen tehokkuuden sijaan. Esimerkiksi tietoisen suostumuksen varmistamiseksi voidaan vaatia allekirjoitusta rutiininomaisen klikkailun sijaan.
Käytettävyyden, saavutettavuuden ja tietoturvan pyhä kolminaisuus
Saavutettavuudesta on tullut viimeistään viime vuosien EU-lainsäädännön myötä alan standardi. Monet saavutettavuuden käytänteistä edistävät myös palvelun vihreyttä. Esimerkiksi palvelut, joiden visuaaliset elementit ovat selkeitä ja korkeakontrastisia pysyvät luettavina myös matalammalla ruudunkirkkaudella. Asianmukaisesti nimetyt otsikoinnit ja oikeaoppiset HTML-rakenteet tekevät palvelusta helpomman navigoida sekä perinteisesti, että ruudunlukijalla. Tällöin käyttökokemus on sujuvampi ja palvelua on myös helpompi jatkokehittää.
Data on aikamme arvokkainta valuuttaa ja sitä kerätäänkin usein sen suuremmin ajattelematta “varmuuden vuoksi”. “Pilvi” mielletään rajattomaksi, mutta tosiasiassa suurta osaa kerätystä tiedosta ei käytetä mihinkään ja sen passiiviseen säilömiseen palaa valtavasti energiaa. Viime vuosina käyttäjien tietoturvaan on kuitenkin alettu keskittyä yhä enemmän, eikä tietoa saa enää kerätä ilman pätevää syytä. Miksi esimerkiksi reseptisovelluksen tulisi tietää käyttäjänsä henkilötietoja? Vaikka datankäsittely kuulostaa äkkiseltään enemmän devaajien kuin designereiden vastuualueelta, on suunnittelijoiden vastuu pohtia, mitä tietoa heidän suunnittelemansa palvelut keräävät, miksi ja mitä sille tapahtuu.
Viisi askelta vihreämpään UX:ään
Vastuullisen käytettävyyden puolestapuhuja, Microsoftin Green Design Lab Lead Sandra Pallier kiteyttää laadukkaan designin ja vihreyden ajatusmaailmaan orientoitumisen osuvasti: “build better by default”. Hän on kannustanut puheenvuoroissaan suunnittelijoita arvostamaan käyttäjien aikaa ja omaa ammattitaitoaan luomalla hyödyllisiä, ajatuksella rakennettuja palveluita hutaistujen turhakkeiden sijaan.
Kestävän lähestymistavan keskiössä on ketterä, iteratiivinen palvelukehitysprosessi. Säännöllinen testaus ja monitieteelliset työskentelymetodit sekä vauhdittavat kehitystyötä, että mahdollistavat laadukkaamman lopputuloksen. Alla muutama keskeinen vinkki vihreämpään UX-suunnitteluun!
- Panosta tehokkaaseen, selkeään ja mukautuvaan navigointiin. Kun palvelu on nopea ja vaivaton käyttää, jokainen siirretty bitti ja käytetty kilowattitunti käytetään oleelliseen päämäärättömän haahuilun sijaan.
- Anna käyttäjän valita. Auta käyttäjää tekemään tietoisia, vastuullisia päätöksiä esittämällä informaatio selkeästi ja tee hienovaraisesti vihreistä vaihtoehdoista muita houkuttelevampia. Tästä hyviä esimerkkejä ovat esimerkiksi ruuan kuljetuspalveluiden tarjoama mahdollisuus kieltäytyä kertakäyttöisistä aterimista tai postipaketeille valittava ympäristöystävällinen kuljetusvaihtoehto.
- Sisällytä palveluun vain tarkoituksenmukaisia, käyttökontekstin mukaisia elementtejä. Karsi ylimääräiset härpäkkeet äläkä lisää tai säilö mitään ilman hyvää syytä. Suunnittele UI:n elementit ensisijaisesti mobiilille.
- Työskentele integroivalla otteella. Käyttämällä yhteistyötyökaluja kuten Figmaa, Miroa ja Muralia niin työskentely kuin tiiminsisäinen palautteenanto helpottuvat huomattavasti.
- Ota huomioon palvelun koko elinkaari. Palvelun alasajo tai jatkokehitys on myös oleellinen osa suunnitteluprosessia. Käyttämällä design-systeemiä ja varaamalla osan suunnitteluajasta tuotteen “kuoleman” pohtimiseen edistät tehokasta palvelukehitystä sekä kiertotaloudenomaista käyttökokemusta. (Tästä tarkemmin myös myöhemmässä blogipostauksessa!)
Haluatko kuulla lisää? Ota rohkeasti yhteyttä asiantuntijoihimme. Autamme mielellämme!
Minnaleena Jaakkola
minnaleena.jaakkola@netum.fi